Mitä on ammattitaitoinen valmentaminen – ja mitä se ei ole?
Valmentaminen on trendikästä. Se kertoo siitä, että ihmiset kaipaavat muutosta, sparrausta ja tukea monille elämänalueille. On businessvalmennusta, elintapavalmennusta, esiintymisvalmennusta, varallisuusvalmennusta, psyykkistä valmennusta… ja tietenkin personal trainingia. Tässä yhteydessä on hyvä käydä läpi, mitä on mielestäni hyvä valmentaminen – ja mitä se ei ole.
Vanha klisee, että hyvä valmentaja tekee itsestään tarpeettoman, on mielestäni jutun juoni. Valmentamisen erottaa ohjaamisesta juuri se, että valmennuksessa vastuuta, tietoa, taitoja sekä työkaluja annetaan valmentajalta asiakkaalle. Valmennus perustuukin asiakkaan opettamiseen ja hänen oma-aloitteisuutensa lisäämiseen. Se edellyttää valmentajalta hyviä pedagogisia sekä vuorovaikutuksellisia taitoja. Hyvät kuuntelu- ja ihmissuhdetaidot sekä kyky ylläpitää motivaatiota valmennuksen edetessä, ovatkin elinehtoja pt:n työssä menestymiselle.
Kuka tahansa kykenee vetämään asiakkaillensa rääkkitreenejä. Niiden avulla voidaan joskus saavuttaa kohtuullisia tuloksiakin lyhyellä aikajänteellä, mutta ”valheellisuus” paljastuu poikkeuksetta hyvinkin pian. Virheellinen käsitys rääkin ja tuloksellisuuden yhteydestä toisiinsa on myös murentumassa. Ihmiset ovatkin yhä valveutuneempia ja osaavat vaatia valmentajaltaan kidutuksen sijaan suunnitelmallisempaa, armollisempaa, kestävämpää ja perustellumpaa valmennusta.
On myös hyvä tehdä selvä pesäero ohjaamiselle ja valmennukselle: Ohjauksessa tavoitteena on asiakkaan liikuttaminen ohjaustapaamisella, kun taas valmennuksessa tavoitteena on asiakkaan aktivoiminen itsenäiseen tekemiseen ja käyttäytymisen muutokseen valmennustapaamisten ulkopuolella. Jos asiakasta tavataan yhteistreenien merkeissä 1-2 tuntia viikossa, on helppoa vetää johtopäätös vaikuttavuudesta, treenien ulkopuolelle jäävän 166-167 viikkotunnin hyväksi.
Ensimmäinen ja tärkein edellytys hyväksi valmentajaksi kehittymiseksi on intohimoinen suhtautuminen ja aito innostus valmennustyöhön. Se mitä valmentaja osaa nyt, on toisarvoista verrattuna siihen, miten innokkaasti hän ottaa asioista selvää ja kehittää itseään. Kun valmentaja rakentaa tuotteensa oman innostuksensa varaan ja profiloituu valmentamaan saman kiinnostuksen kohteen kanssansa jakavia asiakkaita, voi valmennustyö olla parhaillaan kuin ruusuilla tanssimista. Molemmat nauttivat valmentaja sekä hänen asiakkaansa.
Aito halua auttaa asiakasta onnistumaan on hyvän valmennuksen lähtökohta. Jos motiivit ovat jossain muualla, se kyllä näkyy valinnoista ja kaikesta tekemisestä. Halu palvella ja nöyryys asettua palvelijan asemaan, ovat hyvän valmentajan sekä terveen itsetunnon tunnusmerkkejä. Jos ryhmäliikunnassa usein korostetaankin sitä, että ohjaaja on stara ja idoli, on valmennuksessa lähtökohta päinvastainen: Asiakas on personal training -asiakassuhteen stara ja hän ansaitsee täyden huomion valmentajaltaan.
Monipuolinen urheilu- ja liikuntatausta, vankka koulutuspohja ja työ- sekä valmennuskokemus antavat toki hyvät lähtökohdat laadukkaalle valmentamiselle. Edellisiä on kuitenkin todella helppoa kerryttää. Kun valmentajalla on intohimoa ja halua kehittyä, kasvaa substanssiosaaminen väistämättä kuukausien ja vuosien edetessä.
Jos arvot ja asenne ovat sen sijaan pielessä, ei osaamisen kerryttäminen tai aika korjaa näitä epäkohtia kuntoon. Hyväksi valmentajaksi kasvaminen edellyttää hyvää itsensä tuntemista sekä itsensä johtamista. Kun tunnistaa omat innostuksen kohteensa ja vahvuutensa sekä valjastaa ne voimavaroiksi itsensä kehittämiseen ja asiakkaidensa auttamiseen, ei homma voi mennä kovin pahasti pieleen:)
Eetu Aalto / Erimover Group
